Vähimaa

Vähimaa

Vähimaan pieni tiivis kylä sijaitsee valtatie 24:n molemmin puolin, 10 km Vääksystä ja 35 km Lahdesta pohjoiseen. Vähimaan kylämaisema on kumpuilevaa peltoa ja myös metsämaasto on vaihtelevaa harjuineen ja suppineen. Vähimaa sijaitsee kuivalla maalla, mutta suuret järvet Päijänne ja Vesijärvi ovat jo naapurikylissä. Kulkuyhteydet Vähimaahan ovat erittäin hyvät, sillä kylässä kulkeva tie-24 mahdollistaa sujuvat yhteydet moniin suuntiin myös linja-autolla. 

Vähimaan asukkaat (yhteensä 77) ovat luonteeltaan perinteisiä hämäläisiä, vaatimattomia, rauhallisia, ahkeria ja tuttuja toisilleen. Vähimaan kylässä on 31 taloutta ja lähes puolet talouksista on eläkeläistalouksia. Asukkaista suurin ikäryhmä on 50-65-vuotiaita. 

Kylän talot ovat suurimmaksi osaksi maatiloja, joista neljä on maidontuotantotiloja, kaksi sikatiloja ja yksi lihakarjatila. Kylässä viljellään viljakasvien lisäksi perunaa ja sokerijuurikasta. Perunoita kuoritaan myyntiin kolmella tilalla. Osa kyläläisistä käy töissä kylän ulkopuolella mm. Vääksyssä, Lahdessa ja Helsingissä. 

Vähimaalainen nuoriso harrastaa mm. ammuntaa, taidoa ja ralliautoilua SM-tasolla. Sekä muuten vain tasokkaasti lentopalloa ja jääkiekkoa. 

Historiaa
Perimätiedon mukaan, satoja vuosia sitten, kun Asikkala kuului Hollolan rovastikuntaan ja verot maksettiin luonnontuotteina, Hollolan kirkossa pappi sanoi saarnassaan: "Autuaat Vähimaasta lienevät, kun puutteesta mitään ei tietänevät." Pappi viittasi sanoillaan siihen, että Vähimaalaiset pystyivät katovuosinakin maksamaan aina veronsa, mihin muut kylät harvoin pystyivät. Tämä johtui puolestaan siitä, että sijaintista ja maaperänsä ansiosta Vähimaassa harvoin kärsittiin yhtä pahoja katovuosia kuin muissa kylissä.